Edward Abbey:
Kesä autiomaassa

KIRJA-ARVOSTELU (Jorma Keskitalo)
Edward Abbey: Kesä autiomaassa. Suom. Jussi Hirvi. Green Spot. 322 sivua. 25 euroa.
Ilmestynyt Helsingin Sanomissa 16.1.2004.
Julkaistu uudelleen tekijän luvalla

Poleeminen luontokirja puolustaa erämaata

Uusi helsinkiläinen pienkustantamo Green Spot on ilahduttanut kantaaottavan ympäristökirjallisuuden ystäviä ja julkaissut suomeksi Edward Abbeyn luontoklassikon Kesä autiomaassa, joka ilmestyi alunperin Yhdysvalloissa vuonna 1968.

Edward Abbey (1927-1989) oli militantti vapaan luonnon puolustaja, jonka jyrkkyydessä ja purevassa ajattelussa on ripaus Pentti Linkolaa. Abbeyn maailmankuvassa oli kuitenkin Linkolasta poikkeavaa moniulotteisuutta, ja hän puolusti järkähtämättä yksilön oikeuksia. Lisäksi kuukausien oleskelu yksinään autiomaassa ei estänyt häntä viihtymästä välillä urbaanissakin ympäristössä.
 

Sivilisaatiot nousevat ja tuhoutuvat, mutta maa pysyy - joskin hiukan muuttuneena.

Edward Abbey ei itse halunnut luonto- tai ympäristökirjailijan leimaa, mutta sellaisena hänen merkityksensä on jäänyt pysyväksi. Tämän kirjallisuuslajin pioneerityö oli ollut jo edellisellä vuosisadalla Henry David Thoreaun Elämää metsässä (1854). Ehkä kaikkien aikojen tärkeimmäksi ympäristöteokseksi muodostui sittemmin Rachel Carsonin Äänetön kevät (1962), jota amerikkalainen suurteollisuus ja poliittinen eliitti yritti turhaan vaientaa.

Abbeyn maine ei ole yhtä maailmanlaajuinen, mutta hänen romaaninsa The Monkey Wrench Gang innoitti ympäristöradikaaleja perustamaan Earth First! -ympäristöjärjestön 1980-luvun alussa.
 

Kesä autiomaassa -kirjan ulkoasu on hieman vanhatyylinen. Moni ostajaehdokas saattaa kävellä kirjakaupassa ohi huomaamatta, minkä lajin teoksesta on kyse.

Kirjaa lukiessa ei kuitenkaan pitkästy. Jossain vaiheessa havahtuu ihmettelemään teoksen ajankohtaisuutta ja yhtäläisyyttä myös nykyiseen suomalaiseen luonnonsuojelukeskusteluun.

Abbey on yhdistänyt kirjassaan esseistisiksi kertomuksiksi kaksi kesää, joina hän toimi Utahissa Archesin kansallispuiston vartijana, ja sittemmin vielä kolmannen kesän eräässä toisessa lähiseudun kansallispuistossa.
 

Kesäkuuma autiomaa on tuttu monista lännen seikkailukirjoista. Alueella on jylhiä kanjoneita ja pöytävuoria ylängöllä, joka rajoittuu Kalliovuoriin. Kirjan hurjin seikkailu koetaan, kun Abbey laskee ystävänsä kanssa kahdella kumiveneellä 240 kilometrin matkan pitkin Coloradojokea Glen Canyonin patotyömaalle vähän ennen kuin alue hukutetaan tekoaltaan alle.

Koskematon erämaa on Abbeylle välttämätön osa sivistystä. Hän saarnaa kojoottien puolesta ja petovihaa vastaan. Abbeyn sydäntä raatelee, kun päällystettyjä teitä rakennetaan luonnonsuojelualueille ja Coloradojokea kahlitaan.

Autonkuvatukset tulvivat serpentiinimäisinä jonoina alueille, joilla ennen vain muutamat pitivät leiriä nauttien paikan koskemattomuudesta ja vaikeapääsyisyydestä.
 

Puistonvartija Abbey ihmettelee: "Mitä heille voi sanoa? He ovat sulkeutuneet metallikuoriinsa kuin pyörille nostetut nilviäiset ­ miten heidät saisi kiskottua vapauteen?"

Abbey joutuu toteamaan: "Edistys on viimeinkin saapunut Archesiin miljoonien vuosien laiminlyöntien jälkeen. Teollinen Turismi on täällä."

Abbey oli koulutukseltaan filosofi, mikä näkyy lukuisina tekstilainauksina maailmankirjallisuudesta.

Hän oli myös luonnontuntija ja tarkka havaintojen raportoija, mikä saa luontoystävän ahmimaan teosta ja citymodernistin ehkä välillä haukottelemaan. Abbeyn dialektiset yksinpuhelut ja tarvittaessa väittely itsensä kanssa tuskin jättävät kuitenkaan ketään kylmäksi.

Abbeyn ajattelun perustana on jyrkkä luonnon puolustaminen, mutta muutoin hänen maailmankuvastaan ei saa kunnolla otetta. Abbeyn keskeinen viesti on: "Ihmiset tulevat ja menevät, kaupungit kasvavat ja kuolevat, kokonaiset sivilisaatiot nousevat ja tuhoutuvat ­ maa pysyy, joskin hiukan muuttuneena".

Individualistina "Cactus Ed" Abbey ihaili erityisesti autiomaan sinnikkäitä kasveja ja eläimiä, elämän pureutumista vaikeisiin olosuhteisiin.

Poleemista luontokirjallisuutta on Suomessa nykyään vaikea myydä, vaikka tällä kirjallisuudenlajilla onkin perinteitä. Abbeyn kirjan julkaiseminen on pienkustantamolta kulttuuriteko, jolle soisi jatkoa vastaisuudessakin.

Jorma Keskitalo

Kirjoittaja toimii projektitutkijana Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla ja on tietokirjailija.